LEHDISTÖTIEDOTE — Julkaisuvapaa heti
Avoimuuslaki tuo korruption näkyväksi: uusi kansalaisaloite vaatii järjestelmätason lainsäädäntöuudistusta
Suomessa korruptiosta puhutaan usein rikoksina, joita ei esiinny. Uusi kansalaisaloite Avoimuuslaki kuitenkin avaa ilmiön juurisyyt ja ehdottaa konkreettisia keinoja korruption torjumiseksi organisaatioiden tarkoituslähtöisen toiminnan kautta.
Korruptio on terminä vanha, mutta Suomessa sen käyttö on edelleen harvinaista. Usein keskustelu tyrehtyy toteamukseen: ”Suomessa ei ole korruptiota”. Tämä uskomus perustuu Suomen sijoitukseen kansainvälisissä indekseissä, kuten Transparency Internationalin CPI:ssä, jossa Suomi oli vuonna 2023 toisella sijalla. Aloite Avoimuuslaki haluaa kuitenkin siirtää keskustelun näkyvistä rikoksista näkymättömään rakenteeseen.
– Korruptio ei ole vain rikos, vaan tapa toimia vastoin organisaation tarkoitusta. Kun esimerkiksi kunnan tai viraston johto ohittaa omat strategiansa, ohjeensa tai lain määrittelemät tavoitteet, kyseessä ei ehkä ole rikoslain mukainen rikos – mutta se on korruptiota, sanoo aloitteen laatinut tutkija ja yhteiskuntakehittäjä Henri Memonen.
Korruptio on poikkeamista organisaation tarkoituksesta
Avoimuuslaki-aloite määrittelee korruption tavalla, joka sidotaan suoraan organisaation toiminnan peruslähtökohtiin:
”Korruptio on tila, jossa organisaation toimijat eivät tee organisaation tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisia toimia, tai tekevät muita toimia kuin organisaation tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisia toimia.
Rakenteellinen korruptio on tila, jossa toimijoita estetään tekemästä organisaation tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisia toimia, tai teetetään muita toimia kuin organisaation tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisia toimia.”
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että virkamies siirtää päätöksenteon ulkopuoliselle konsultille ilman, että konsultin toiminta perustuu hallintolain periaatteisiin. Tai että julkisia varoja ohjataan rahoituspäätöksillä kavereille, vaikka tarkoitus oli kilpailuttaa hankinta avoimesti.
– Kun organisaatio ei toimi sen omien päämäärien mukaan – kuten laki, strategia tai toimintasäännöt edellyttävät – ei puhuta enää virheestä tai virka-aktiviteetista, vaan tarkoituksen vastaisesta toiminnasta, Memonen tiivistää.
Julkiset hankinnat vaikuttavat koko kansantalouteen – ja vientiin
Julkisen sektorin kokonaismenot Suomessa ovat noin 55,8 % BKT:stä (Tilastokeskus 2023), ja pelkästään julkiset hankinnat muodostavat noin 13 % BKT:stä (OECD 2023). Tämä tarkoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta vaan koko julkisen talouden ytimestä.
Jos hankinnat ja rahoituspäätökset tehdään ei-tuottavasti tai suositaan suljettuja prosesseja, seuraukset ulottuvat laajalle:
- Kilpailu vähenee ja pk-yritysten mahdollisuudet heikentyvät
- Palveluiden laatu kärsii, kun resurssit kohdistuvat tehottomasti
- Veronmaksaja maksaa enemmän mutta saa vähemmän
- Työmarkkinat kutistuvat, kun kilpailukykyiset yritykset eivät saa mahdollisuuksia
- Tuotteita ja palveluita, jotka pärjäisivät kansainvälisesti, ei kehity
– Kun julkiset varat valuvat sisäpiirien suosikkeihin ja kilpailua vältetään, ei suomalaisille yrityksille synny aitoa painetta kehittää laadukkaita, vientikelpoisia tuotteita. Lopputuloksena Suomen vientikilpailukyky heikkenee, vaihtotase pysyy negatiivisena, ja kansalaisten ostovoima rapautuu, Memonen varoittaa.
Avoin data on datatalousyhteiskunnan kivijalka – mutta sitä ei Suomessa vielä rakenneta
Avoimuuslaki-aloite nostaa esiin myös vakavan haasteen suomalaiselle teknologia- ja innovaatiopolitiikalle: data, jota tarvittaisiin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, ei ole saatavilla.
– Suomessa on valtavasti osaamista tekoälyn, datatieteen ja palvelumuotoilun alueilla. Meillä on kyky rakentaa uusia kansainvälisiä menestystuotteita, mutta yhteiskunta ei avaa tarvittavaa tietoa niiden kehittämiseen, Memonen huomauttaa.
Vaikka julkisella sektorilla tuotetaan vuosittain valtavia määriä tietoa, se ei ole saatavilla kaikille — vaan usein ainoastaan valituille toimijoille. Tällöin markkina ei perustu reiluun kilpailuun vaan kutsumenettelyihin, verkostoihin tai epätasa-arvoiseen pääsyyn tietoon. Tämä estää tehokkaasti datatalouden syntymisen ja estää suomalaista osaamista muuttumasta vientikelpoisiksi ratkaisuiksi.
– Kyse on kuitenkin Suomen tulevaisuudesta, ja siitä, muistetaanko maamme jälkiviisainakin oikeasti korruptiovapaana maana, vai hukkuuko tämä ”totuus” paisuviin budjetteihin ja piilotettuihin hankintadokumentteihin ja dataan. Hankkeen markkinoinnista vastaava Valtteri Tiainen sanoo.
Aloite esittää, että kaikki julkisin varoin tuotetut aineistot, ohjelmistot, oppimateriaalit ja analyysit on julkaistava automaattisesti avoimessa tietovarannossa FAIR-periaatteiden mukaisesti (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable).
Mitä Avoimuuslaki ehdottaa?
Aloite ei jää pelkästään ongelmien tunnistamiseen, vaan esittää yli tusinan lain uudistamista – sekä täysin uuden Korruptiontorjuntalain säätämistä. Tavoitteena on tehdä korruptiosta aidosti vaikeampaa, näkyvämpää ja rangaistavampaa.
Keskeisiä ehdotuksia ovat mm.:
- Julkisten hankintojen kynnysarvojen poistaminen ja viiden tarjoajan minimivaatimus kilpailutuksissa
- Pääkirjojen, sopimusten ja hankinta-asiakirjojen julkaisun automatisointi
- Uudet rangaistussäännökset perusteettomasta salaamisesta ja ilmoittajaan kohdistuvista kostotoimista
- Korruptiontorjuntayksiköiden perustaminen julkisiin yksiköihin
- Salaamisperusteiden vähentäminen julkisten hankintojen osalta
- Avoimen datan velvoitteet FAIR-periaatteiden mukaisesti
Luottamus rakennetaan avoimuudella
Aloitteen ytimessä on pyrkimys palauttaa luottamus – niin viranomaisiin kuin kansalaisten kesken. Se tehdään kolmella tasolla:
- Läpinäkyvyys: Päätökset, sopimukset ja tiedot ovat avoimesti saatavilla.
- Oikeudenmukaisuus: Kilpailu on reilua, esteellisyydet ilmoitetaan ja ilmoittajia suojellaan.
- Vastuullisuus: Uudet lait tuovat viranomaisille ja päättäjille vastuun tekojen seurauksista.
– Emme voi enää nojata siihen, että järjestelmään vain luotetaan automaattisesti. Luotto järjestelmään on ansaittava uudelleen teoilla, avoimuudella ja sillä, että asiat ovat seurattavissa Tiainen toteaa.
Kokonaisuus poikkeaa tavanomaisesta kansalaisaloitteesta
Avoimuuslaki ei ole tavallinen lakialoite. Se on rakenteellinen ehdotus, joka koskee lukuisia lakeja ja koko hallintokulttuuria:
- ✅ Yhtenäinen tavoite: kaikki muutokset tähtäävät korruption torjuntaan
- ✅ EU-direktiivien toimeenpano: sisältää elementtejä ilmoittajansuojasta ja avoimesta datasta
- ✅ Valmis toimeenpano-ohjelma: siirtymäajat, vaikutusarviot ja vaiheistus mukana
- ✅ Institutionaalinen uudistus: uudet yksiköt, prosessit ja sanktiorakenteet
Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: https://www.avoimuuslaki.fi/
– Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa. Allekirjoittamalla ja jakamalla Avoimuuslaki-aloitteen viet keskustelua eteenpäin ja autat rakentamaan avoimempaa Suomea. Muutos syntyy vain, jos teemme sen yhdessä, kannustaa hankkeen somevastaava Krista Mikkonen
Koko aloite perusteluineen luottevissa: https://www.avoimuuslaki.fi/avoimuuslaki.pdf
Avoimuuslaki.fi-sivustolla julkaistu kansalaisaloite sisältää kaikki lakitekstit, perustelut ja vaikutusarviot, sekä konkreettisen suunnitelman siitä, miten läpinäkyvyys, vastuullisuus ja kilpailu voidaan palauttaa julkiseen hallintoon.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Henri Memonen
📧 henri@memonen.fi | 📞 050 587 1254
#Avoimuuslaki #Korruptio #JulkisetHankinnat #Läpinäkyvyys #Vastuullisuus