Yleistä
Miksi on tärkeää, että julkisten varojen käyttö – erityisesti hankintojen ja rahoituksen myöntäminen – tapahtuu tasapuolisesti ja tehokkaasti?
Julkisten hankintojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on merkittävä: vuonna 2021 hankintojen osuus oli 18,9 % BKT:stä (OECD, Government at a Glance 2023) ja se on pysynyt noin 18–19 % tasolla myös myöhemmin (OECD 2023). Lisäksi julkisen sektorin kokonaismenot olivat vuonna 2023 noin 55,8 % BKT:stä (Stat.fi 2023), mikä korostaa, kuinka keskeistä julkisen rahoituksen ja hankintojen kohdentaminen on Suomen taloudelle.
Jos hankinnat ja rahoitus toteutetaan ei-tuottavin ja epätasapuolisin perustein, markkinoille ei synny aitoa kilpailua, eivätkä suomalaiset yritykset kehitä kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tämä heikentää Suomen vaihtotasetta ja siten suomalaisten kuluttajien ostovoimaa. Samalla kansalaiset saavat veroilleen vähemmän vastinetta, kun julkisilla varoilla tuotetut palvelut heikkenevät.
Työntekijöille seuraukset näkyvät kahtalaisesti: verotuksen nousuna ja palveluiden heikkenemisenä, mutta myös työmarkkinoiden kaventumisena. Korruptoitunut tai kilpailua vääristävä julkinen rahoitus johtaa siihen, että markkinoilla pärjäävät yritykset valitaan keskushallinnon päätöksin eikä kilpailun kautta. Tällöin työnantajien määrä vähenee, mikä heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa ja työehtoja.
Miten hanke parantaa luottamusta yhteiskunnallisiin instituutiohin ja kansalaisten välistä luottamusta?
Hanke eli Avoimuuslaki-kansalaisaloite parantaa luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja kansalaisten keskinäistä luottamusta usealla tavalla:
- Hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen
- Julkisten hankintojen, päätöksenteon ja varainkäytön avaaminen (esim. pääkirjojen julkaiseminen) tekee hallinnosta läpinäkyvää ja vähentää epäluuloja vallan väärinkäytöstä.
- FAIR-periaatteiden mukainen avoin data takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisen pääsyn tietoon.
- Korruption ennaltaehkäisy ja paljastaminen
- Uusi korruptiontorjuntalaki velvoittaisi kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkisyhteisöt perustamaan korruptiontorjuntayksiköt, joilla on pääsy kaikkeen tarvittavaan tietoon. Tämä lisää vastuullisuutta ja vähentää mahdollisuuksia väärinkäytöksiin.
- Tehokkaampi valvonta ja ilmoittajansuojelun vahvistaminen tukevat kansalaisten luottamusta siihen, että väärinkäytöksiin puututaan.
- Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen
- Esteellisyyssäännösten laajentaminen ja sidonnaisuuksien kattavampi ilmoittaminen vähentävät piilokorruption riskiä ja varmistavat puolueettoman päätöksenteon.
- Hankintasopimusten pilkkominen osiin lisää pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia ja tasapuolisuutta markkinoilla.
- Luottamuksen palauttaminen
- Korruption aiheuttamat menetykset rapauttavat luottamusta julkiseen valtaan ja lisäävät kansalaisten välistä epäluuloa. Aloite tarjoaa oikeudellisesti velvoittavat keinot tämän kierteen katkaisemiseksi.
- Kun kansalaiset näkevät, että varoja käytetään vastuullisesti ja väärinkäytöksiin reagoidaan johdonmukaisesti, heidän luottamuksensa sekä viranomaisiin että toisiinsa vahvistuu.
Miten hankkeen valmistelu poikkeaa normaalista lakialoitteesta?
Hankkeen valmistelu poikkeaa normaalista lakialoitteesta ennen kaikkea laajuudessa ja rakenteessa:
- Kokonaisvaltainen lähestymistapa
- Tavallinen lakialoite kohdistuu yleensä yhteen lakiin tai yksittäiseen pykälään.
- Tässä hankkeessa esitetään samanaikaisesti muutoksia useisiin keskeisiin lakeihin (mm. julkisuuslaki, hankintalaki, kilpailulaki, rikoslaki, virkamies- ja työsopimuslainsäädäntö, ilmoittajansuojelulaki) sekä uuden korruptiontorjuntalain säätämistä. Näin pyritään järjestelmätason ratkaisuun eikä vain yksittäisen ongelmakohdan korjaamiseen.
- Yhtenäinen päämäärä
- Kansalaisaloitelaki edellyttää, että aloitteella on yhtenäinen aihepiiri. Tässä hankkeessa se on korruption torjunta. Vaikka muutoksia ehdotetaan moniin eri lakeihin, ne kaikki kytkeytyvät samaan tavoitteeseen – avoimuuden, kilpailun ja vastuullisuuden vahvistamiseen julkisessa hallinnossa.
- Valmistelun syvyys
- Aloite sisältää riskien arviointia, vaiheistusta ja vaikutusarvioita (taloudelliset, dynaamiset, hallinnolliset vaikutukset). Kansalaisaloitteet eivät yleensä sisällä näin laajaa valmistelun ja toimeenpanon suunnittelua.
- Kansainväliset ja EU-velvoitteet
- Aloite on sidottu EU-direktiiveihin (esim. hankinta- ja ilmoittajansuojeludirektiivit). Tyypillisessä kansalaisaloitteessa ei yleensä rakenneta näin vahvaa linkkiä EU-sääntelyyn.
- Instituutioiden ja uusien rakenteiden luominen
- Aloitteessa ehdotetaan kokonaan uuden korruptiontorjuntayksikön perustamista kunnille ja hyvinvointialueille. Tämä on poikkeuksellista verrattuna tavallisiin aloitteisiin, jotka yleensä vain muuttavat voimassa olevia sääntöjä.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
6 § Viranomaisen asiakirjan julkiseksi tuleminen
Hankinta-asiakirjojen saatavuus
Ongelman kuvaus
Nykyisin hankinta-asiakirjojen julkaiseminen voi viivästyä jopa kuukausia, mikä vaikeuttaa valvontaa ja avoimuutta.
Esimerkki: Kunnan IT-järjestelmää koskeva tarjouskilpailu päättyi tammikuussa, mutta asiakirjat julkaistiin vasta kesäkuussa, jolloin kilpailutuksen lainmukaisuuden tarkistaminen oli käytännössä mahdotonta, koska sopimus oli jo toteutusvaiheessa.
Kysymys
Miten aloite varmistaa, että hankinta-asiakirjat julkaistaan ajallaan?
Vastaus
6 §:n muutos velvoittaa julkaisemaan hankinta-asiakirjat automaattisesti sähköisessä järjestelmässä heti määräajan umpeuduttua. Tämä takaa reaaliaikaisen seurannan. (Julkisuuslaki 6 §)
Vastuuhenkilöiden tietojen julkistus
Ongelman kuvaus
Vastuuhenkilöiden tietoja ei julkaista järjestelmällisesti, mikä estää vastuiden jäljittämisen.
Esimerkki: Kuntalainen halusi selvittää, kuka oli hyväksynyt erään rakennushankkeen tarjousvertailun. Tiedon saaminen kesti yli kolme kuukautta ja vaati useita tietopyyntöjä.
Kysymys
Tuleeko vastuuhenkilöiden nimet julkisiksi hankinnoissa?
Vastaus
Kyllä, 6 §:n mukaan julkaistaan myös valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden nimet, tehtävät ja roolit, mikä mahdollistaa vastuullisuuden valvonnan. (Julkisuuslaki 6 §)
7 § Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen
Asiakirjojen salassapidon kesto
Ongelman kuvaus
Asiakirjat voivat jäädä salassa pidettäviksi pitkään, vaikka ne eivät sisällä arkaluontoista tietoa.
Esimerkki: Tarjoaja jätti osallistumishakemuksen helmikuussa, mutta se julkaistiin vasta syyskuussa. Tämä esti toista toimijaa vertaamasta omia hintojaan kilpailijan tarjoukseen ajoissa.
Kysymys
Milloin viranomaiselle toimitetut hankinta-asiakirjat tulevat julkisiksi?
Vastaus
7 §:n muutos määrää, että asiakirjat tulevat julkisiksi heti, kun viranomainen on ne saanut, ja ne julkaistaan avoimen rajapinnan kautta. (Julkisuuslaki 7 §)
Asiakirjojen saavutettavuus sähköisesti
Ongelman kuvaus
Tietoja ei voi aina saada keskitetysti digipalvelusta, mikä vaikeuttaa tiedonhakua ja aiheuttaa viivästyksiä.
Esimerkki: Yritys halusi tarkistaa viiden eri hankinnan tarjouspyynnöt, mutta ne piti pyytää erikseen sähköpostitse eri viranomaisilta, mikä vei viikkoja.
Kysymys
Onko asiakirjat julkaistava verkossa?
Vastaus
Kyllä, 7 § velvoittaa sähköiseen julkaisuun ja tietojen tarjoamiseen avoimen rajapinnan kautta. (Julkisuuslaki 7 §)
11 § Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin
Liikesalaisuuteen vetoaminen vs oikeusturva
Ongelman kuvaus
Liikesalaisuuksiin vedoten rajoitetaan usein tietoa, joka olisi välttämätöntä oikeusturvan kannalta.
Esimerkki: Tarjoaja hävisi kilpailutuksen ja pyysi tarjousvertailun pisteytystiedot, mutta ne kieltäydyttiin antamasta vedoten toisen tarjoajan liikesalaisuuteen, vaikka tieto olisi ollut tarpeen valituksen tekemiseen.
Kysymys
Voiko asianosaiselta jatkossa evätä tiedon liikesalaisuuteen vedoten?
Vastaus
Ei, 11 §:n muutos poistaa tarpeettoman rajoituksen ja turvaa oikeusturvan kannalta välttämättömän tiedonsaannin. (Julkisuuslaki 11 §)
Tiedonsaanti henkilötietojen käsittelystä
Ongelman kuvaus
Asianosainen ei saa tietoa siitä, kuka on käsitellyt hänen henkilötietojaan.
Esimerkki: Hankintariidassa asianosainen epäili, että hänen tietojaan oli katsottu ilman syytä, mutta viranomainen ei pystynyt kertomaan, kuka tietoja oli käsitellyt.
Kysymys
Saako asianosainen tietää, kuka on käyttänyt hänen henkilötietojaan?
Vastaus
Kyllä, 11 §:ään lisätään oikeus saada tieto henkilötietojen käsittelijästä, ajankohdasta ja perusteesta. (Julkisuuslaki 11 §)
18 § Julkisin varoin tuotettujen hankkeiden tuotosten julkistamisvelvoite
Julkisrahoitteisten tuotosten julkistaminen
Ongelman kuvaus
Julkisrahoitteiset tuotokset jäävät usein organisaation sisäiseen käyttöön.
Esimerkki: Kunta tilasi konsulttiselvityksen kouluverkon kehittämisestä, mutta raporttia ei julkaistu, vaikka se olisi voinut auttaa myös naapurikuntia suunnittelussa.
Kysymys
Miten varmistetaan, että julkisrahoitteiset tuotokset ovat saatavilla?
Vastaus
18 § velvoittaa julkaisemaan kaikki julkisrahoitteiset tuotokset avoimesti tietovarannossa. (Julkisuuslaki 18 §)
Tietosuojatun aineiston anonymisointi
Ongelman kuvaus
Tietosuoja estää monesti aineistojen jakamisen, vaikka ne voitaisiin anonymisoida.
Esimerkki: Tutkimusaineisto potilaiden hoitoajoista jäi julkaisematta, vaikka tiedot olisi voitu pseudonymisoida ja hyödyntää muissa tutkimuksissa.
Kysymys
Miten henkilötietoja sisältävät aineistot voidaan julkaista?
Vastaus
18 § edellyttää pseudonymisointia, jolloin yksilöitä ei voida tunnistaa mutta aineisto voidaan julkaista avoimesti. (Julkisuuslaki 18 §)
20 § Viranomaisen velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa
Viranomaisten kirjanpidon julkisuus
Ongelman kuvaus
Viranomaisten kirjanpidon pääkirjat eivät ole julkisia, mikä mahdollistaa varojen käytön piilottamisen.
Esimerkki: Kaupungin liikelaitos osti toistuvasti palveluja samalta toimittajalta, mutta pääkirjojen salassapito esti ulkopuolisia havaitsemasta hankintojen yhteismäärää.
Kysymys
Tuleeko viranomaisten pääkirjat julkaista?
Vastaus
Kyllä, 20 §:n lisäys velvoittaa julkaisemaan pääkirjat sähköisesti avoimen rajapinnan kautta. (Julkisuuslaki 20 §)
Julkisen datan yhteensopivuus
Ongelman kuvaus
Julkista dataa julkaistaan eri muodoissa ja ilman yhtenäisiä sääntöjä, mikä estää automaattisen käytön.
Esimerkki: Kolme eri viranomaista julkaisi saman aihealueen tilastoja eri tiedostomuodoissa ja eri luokituksin, jolloin tietoja ei voinut yhdistää ilman manuaalista työtä.
Kysymys
Tuleeko tiedot julkaista avoimessa ja yhteentoimivassa muodossa?
Vastaus
Kyllä, 20 § edellyttää FAIR-periaatteiden mukaista julkaisemista: löydettävissä, saatavilla, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä. (Julkisuuslaki 20 §)
24 § Yrityssalaisuudet ja T&K-salaaminen
Yrityssalaisuuksiin vetoaminen hankintaperusteiden salaamisessa
Ongelman kuvaus
Yrityssalaisuuksiin vedoten voidaan salata jopa tarjousvertailujen pisteytys.
Esimerkki: Urakkakilpailun pisteytykset jäivät julkaisematta, koska voittanut tarjoaja väitti niiden sisältävän yrityssalaisuuksia. Tämä esti hävinneitä tarjoajia arvioimasta päätöksen perusteluita.
Kysymys
Voiko yrityssalaisuuksia käyttää jatkossa hankintatietojen salaamiseen?
Vastaus
Ei, 24 §:n muutos kieltää yrityssalaisuuden käytön perusteena hankintaperusteiden salaamiselle. (Julkisuuslaki 24 §)
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä salaamisperuste
Ongelman kuvaus
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvää salaamisperustetta on käytetty hankinnoissa perusteettomasti.
Esimerkki: Kunta osti uudenlaista liikennevalo-ohjausta ja salasi hankinnan ehdot T&K-syihin vedoten, vaikka kyse oli valmiin järjestelmän ostamisesta.
Kysymys
Poistuuko T&K-salaamisen mahdollisuus hankinnoissa?
Vastaus
Kyllä, 24 § rajaa pois T&K-salaamisen hankintojen yhteydessä. (Julkisuuslaki 24 §)
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
Luku 4 – Kynnysarvojen poistaminen ja menetelmien rajaaminen
Hankintojen pilkkomisen vaikutus kilpailutuksiin
Ongelman kuvaus
Nykyiset kynnysarvot mahdollistavat hankintojen pilkkomisen niin, että ne jäävät kilpailutuksen ulkopuolelle.
Esimerkki: Kunta tilasi siivouspalveluja yhteensä 120 000 € vuodessa, mutta jakoi tilaukset neljälle sopimukselle, joista jokainen jäi alle kansallisen kynnysarvon, jolloin kilpailutusta ei tehty.
Kysymys
Miten aloite muuttaa kynnysarvojen käyttöä?
Vastaus
4 luvun muutos poistaa kynnysarvot kokonaan ja velvoittaa kilpailuttamaan kaikki hankinnat avoimella tai dynaamisella menettelyllä. (Hankintalaki 4 luku)
Kilpailua rajoittavat hankintamenettelyt
Ongelman kuvaus
Kilpailua rajoittavat menettelyt ovat yhä sallittuja, vaikka avoin ja dynaaminen menettely olisivat mahdollisia.
Esimerkki: Virasto käytti neuvottelumenettelyä yksittäisen toimittajan kanssa, vaikka hankinta olisi voitu avata laajalle toimittajajoukolle.
Kysymys
Miten aloite vaikuttaa hankintamenettelyjen valintaan?
Vastaus
Kaikki muut kuin avoin ja dynaaminen menettely poistetaan kansallisesta lainsäädännöstä. Poikkeuksia voi käyttää vain, jos niillä ei saada tarjouksia. (Hankintalaki 4 luku)
32 § Avoin menettely
Tarjousten määrä kilpailutuksissa
Ongelman kuvaus
Hankintoja voidaan tehdä avoimella menettelyllä ilman riittävää kilpailua.
Esimerkki: Kunta järjesti avoimen kilpailutuksen, johon tuli vain yksi tarjous, mutta jatkoi silti hankintaa, vaikka tarjousten vähäinen määrä heikensi hintakilpailua.
Kysymys
Mikä on avoimen menettelyn vähimmäistarjoajamäärä jatkossa?
Vastaus
Avoimessa menettelyssä on saatava vähintään viisi tarjousta, muuten hankinta on kilpailutettava uudestaan tai käytettävä muuta EU-direktiivin mukaista menettelyä. (Hankintalaki 32 §)
Dynaamiset hankintajärjestelmät
Ongelman kuvaus
Dynaamisia hankintajärjestelmiä ei hyödynnetä riittävästi.
Esimerkki: Valtion virasto käytti perinteistä tarjouskilpailua toistuviin pienhankintoihin, vaikka dynaaminen järjestelmä olisi voinut pitää kilpailun jatkuvasti avoimena.
Kysymys
Miksi dynaaminen hankintajärjestelmä asetetaan ensisijaiseksi?
Vastaus
32 § säätää, että dynaaminen hankinta on ensisijainen menetelmä, ja avointa menettelyä voi käyttää vain, jos dynaaminen ei sovellu. (Hankintalaki 32 §)
15 § Sidosyksikköhankintojen poistaminen
Sidosyksikköhankinnat
Ongelman kuvaus
Sidosyksikköhankinnat mahdollistavat kilpailutuksen ohittamisen kokonaan.
Esimerkki: Kunta osti palvelun omistamaltaan yhtiöltä 2 miljoonalla eurolla ilman kilpailutusta, vaikka markkinoilla olisi ollut useita toimijoita.
Kysymys
Miten aloite muuttaa sidosyksikköhankintoja?
Vastaus
Sidosyksikköhankinnat poistetaan kokonaan kansallisesta laista. Kaikki hankinnat on kilpailutettava ensijaisesti avoimesti. (Hankintalaki 15 §)
33–48 § Kilpailua rajoittavien menettelyjen poistot
Rajoitetut menettelyt vs uudet toimijat markkinoilla
Ongelman kuvaus
Rajoitettu menettely sulkee pois uusia toimijoita markkinoilta.
Esimerkki: Hankintayksikkö kutsui vain kolme tuttua toimittajaa rajoitettuun kilpailutukseen.
Kysymys
Mitä tapahtuu rajoitetulle menettelylle?
Vastaus
Se poistetaan kansallisesta lainsäädännöstä, ja tilalle tulee ensisijaisesti avoin tai dynaaminen menettely. (Hankintalaki 33 §)
Neuvottelumenettelyn vaikutus kilpailuun
Ongelman kuvaus
Neuvottelumenettely voi johtaa suosimiseen.
Esimerkki: Virasto kutsui kolme toimittajaa neuvottelemaan ja teki sopimuksen yhdelle, vaikka tarjouspyyntöä ei avattu muille.
Kysymys
Mitä neuvottelumenettelylle tapahtuu?
Vastaus
Se poistetaan, ja tilalle tulee ensisijaisesti dynaaminen hankintamenettely. (Hankintalaki 34–35 §)
Innovaatiokumppanuudet
Ongelman kuvaus
Innovaatiokumppanuuksia käytetään hankintoihin, jotka eivät ole varsinaista tuotekehitystä.
Esimerkki: Kaupunki hankki jo markkinoilla olevan ohjelmiston innovaatiokumppanuuden varjolla.
Kysymys
Säilyvätkö innovaatiokumppanuudet hankintalaissa?
Vastaus
Eivät, ne poistetaan kansallisesta lainsäädännösä, koska innovaatiorahoitus kuuluu rahoitusmekanismeihin. (Hankintalaki 38–39 §)
Suorahankinnat
Ongelman kuvaus
Suorahankintoja tehdään ilman riittäviä perusteita.
Esimerkki: Kunta hankki konsulttipalvelun 500 000 €:lla ilman kilpailutusta kiireeseen vedoten, vaikka aikaa olisi ollut kilpailuttaa.
Kysymys
Voiko suorahankintoja jatkossa tehdä yhtä helposti?
Vastaus
Ei, suorahankinnat poistetaan, ellei kilpailuttaminen ole teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta. (Hankintalaki 40–41 §)
Puitesopimukset
Ongelman kuvaus
Puitesopimuksia käytetään jatkamaan sopimuksia kilpailuttamatta.
Esimerkki: Kaupungilla oli sama siivoussopimus 12 vuotta, koska se oli puitesopimus.
Kysymys
Voiko puitesopimuksia tehdä jatkossa?
Vastaus
Ei, ne poistetaan kansallisesta lainsäädännöstä ja korvataan ensisijaisesti dynaamisilla hankintajärjestelmillä. (Hankintalaki 42–43 §)
Sähköiset huutokaupat
Ongelman kuvaus
Sähköiset huutokaupat painottavat liikaa hintaa laadun kustannuksella.
Esimerkki: Urakoitsija voitti tarjouskilpailun alhaisella hinnalla, mutta työn laatu oli heikko.
Kysymys
Säilyvätkö sähköiset huutokaupat?
Vastaus
Eivät, ne poistetaan kansallisesta lainsäädännöstä ja korvataan ensisijaisesti laadun huomioivilla dynaamisilla järjestelmillä. (Hankintalaki 44–48 §)
65 § Markkinakartoitus
Markkinakartoitusten vaikutus kilpailutuksiin
Ongelman kuvaus
Hankintayksiköt aloittavat kilpailutuksia ilman riittävää tietoa markkinoista, mikä johtaa epärealistisiin tarjouspyyntöihin ja vähäiseen osallistumiseen.
Esimerkki: Kaupunki kilpailutti uuden jätehuoltojärjestelmän, mutta tarjouspyynnön vaatimukset olivat niin kapeita, että vain yksi toimittaja pystyi vastaamaan – koska markkinoiden mahdollisuuksia ei selvitetty etukäteen.
Kysymys
Miten markkinakartoitus muuttuu?
Vastaus
65 § velvoittaa tekemään markkinakartoituksen kaikissa hankinnoissa ja dokumentoimaan sen julkisesti, jotta kilpailu on tasapuolista ja valmistelu realistista. (Hankintalaki 65 §)
Hankintaprosessin vastuuhenkilöiden eturistiriidat
Ongelman kuvaus
Hankintaprosessissa sama henkilö voi sekä valmistella että päättää hankinnasta, mikä lisää eturistiriitojen riskiä.
Esimerkki: Kunnan tekninen johtaja laati urakkatarjouspyynnön ja hyväksyi myöhemmin oman tuttavansa yrityksen tarjouksen.
Kysymys
Miten vastuuhenkilöt nimetään jatkossa?
Vastaus
65 §:ään lisätään vaatimus nimetä erillinen vastuuhenkilö hankinnan valmisteluun ja toinen päätöksentekoon, kirjallisella määräyksellä ja allekirjoitusvelvoitteilla. (Hankintalaki 65 §)
66 § Ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun
Hankinnan valmistelijan kilpailuetu
Ongelman kuvaus
Hankinnan valmisteluun osallistunut yritys saa usein kilpailuetua.
Esimerkki: Rakennusurakan suunnitellut arkkitehtitoimisto osallistui myös toteutusurakan kilpailutukseen ja voitti sen, vaikka kilpailijat eivät tienneet kaikkia teknisiä yksityiskohtia.
Kysymys
Miten valmisteluun osallistumista rajoitetaan?
Vastaus
66 § estää suunnittelijaa osallistumasta toteutusvaiheeseen tietyissä urakkamuodoissa ja asettaa kannustimia välttää lisä- ja muutostöitä. (Hankintalaki 66 §)
75 § Hankintasopimusten jakaminen erillisiin osiin
Osatarjousten vaikutus kilpailutuksiin
Ongelman kuvaus
Suurhankkeet sulkevat pk-yritykset pois kilpailusta, koska niitä ei jaeta osiin.
Esimerkki: Kunta kilpailutti kaikki koulujen keittiöremontit yhtenä urakkana, jolloin vain yksi suuri rakennusliike pystyi osallistumaan vaikka työt teetetään alihankintana pienemmillä toimijoilla.
Kysymys
Miten sopimusten jakaminen muuttuu?
Vastaus
75 § velvoittaa jakamaan hankinnat osiin ja mahdollistamaan osatarjoukset aina, kun se on mahdollista. (Hankintalaki 75 §)
Vastuu hankkeen viivästymisestä
Ongelman kuvaus
Päätoimittaja ei aina kanna vastuuta alihankkijoiden viivästyksistä.
Esimerkki: Urakan päätoimittaja ilmoitti, ettei voi vaikuttaa alihankkijan myöhästymiseen, ja hanke viivästyi kuukausilla.
Kysymys
Miten päätoimittajan vastuu määritellään?
Vastaus
75 § säätää päätoimittajan yhteisvastuusta alihankkijan kanssa sekä oikeudesta toteuttaa viivästynyt osuus itse ja vähentää kustannukset alihankkijan palkkiosta. (Hankintalaki 75 §)
85 § Taloudelliset ja rahoitukselliset vaatimukset
Vakuusvaatimusten vaikutus kilpailutuksiin
Ongelman kuvaus
Liian suuret vakuusvaatimukset sulkevat pienemmät toimijat pois kilpailusta.
Esimerkki: Kunta vaati rakennusurakassa 10 miljoonan euron pankkitakausta, mikä sulki pois kaikki paikalliset yritykset.
Kysymys
Miten vakuusvaatimukset määritellään jatkossa?
Vastaus
85 § rajaa takuusumman enintään kaksinkertaiseksi suhteessa vuositilausmäärän arvoon ja sallii myös vastuuvakuutuksen vaihtoehtona. (Hankintalaki 85 §)
86 § Henkilöstö- ja tekniset voimavarat, kokemus ja aikataulut
Osaamisvaatimusten vaikutus kilpailutuksiin
Ongelman kuvaus
Toimittajan osaamista ei aina arvioida riittävästi, mikä voi johtaa heikkoon lopputulokseen.
Esimerkki: Urakoitsija voitti tarjouskilpailun alhaisella hinnalla, mutta työntekijöillä ei ollut riittävää kokemusta, mikä johti virheisiin ja lisäkustannuksiin.
Kysymys
Miten osaamisvaatimukset muuttuvat?
Vastaus
86 § sallii vaatia henkilöstön referenssejä ja teknisiä voimavaroja sekä asettaa sanktiot toimitusaikojen ylityksistä. (Hankintalaki 86 §)
Ilmoittajansuoja sopimusrikkomustapauksissa
Ongelman kuvaus
Toimittajat voivat painostaa työntekijöitä olemaan ilmoittamatta sopimusrikkomuksista.
Esimerkki: Urakoitsijan työntekijä huomasi, että laatuvaatimuksia ei noudatettu, mutta pelkäsi ilmoittaa asiasta työpaikkansa menettämisen vuoksi.
Kysymys
Miten ilmoittajansuoja toteutuu hankinnoissa?
Vastaus
86 § velvoittaa luomaan palkkio- ja tukijärjestelmän sopimusrikkomuksista ilmoittaville ja mahdollistaa toimittajan poissulkemisen, jos tämä rikkoo ilmoittajansuojelulakia. (Hankintalaki 86 §)
93 § Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous
Laadunvarmistus hankkeen valmistuessa
Ongelman kuvaus
Laatuvaatimuksia ei aina mitata toimituksen yhteydessä, mikä johtaa huonoon lopputulokseen.
Esimerkki: Kunta maksoi urakoitsijalle täyden hinnan, vaikka toimituksessa oli selviä puutteita.
Kysymys
Miten laatuvaatimusten toteutuminen varmistetaan?
Vastaus
93 § edellyttää, että laatu mitataan toimituksen yhteydessä ja puutteet korjataan ennen maksua. (Hankintalaki 93 §)
Suunnitteluvirheiden korvausvastuu
Ongelman kuvaus
Suunnitteluvirheiden kustannuksia ei aina peritä suunnittelijalta.
Esimerkki: Rakennusurakan suunnitelmista puuttui oleellinen rakenneosa, mikä aiheutti lisätöitä, mutta suunnittelijaa ei voitu pitää vastuussa sopimusehtojen vuoksi.
Kysymys
Miten suunnitteluvirheiden korvausvastuu muuttuu?
Vastaus
93 § velvoittaa sisällyttämään sopimuksiin täyden korvausvastuun suunnitteluvirheistä ilman sopimuksellista rajoitusta. (Hankintalaki 93 §)
Rikoslaki (39/1889)
Uudet vastuusäännökset julkisissa hankinnoissa
Vastuuhenkilöiden rikosvastuu
Ongelman kuvaus
Hankintojen valmistelusta ja kilpailutuksesta vastaavien henkilöiden rikosvastuu on epäselvä, mikä voi johtaa vastuuttomuuteen.
Esimerkki: Virkamies hyväksyi kilpailutuksen, vaikka tiesi sen rikkovan hankintalakia, mutta häntä ei voitu saattaa rikosvastuuseen, koska vastuusäännös oli tulkinnanvarainen.
Kysymys
Miten rikosvastuu muuttuu hankintojen osalta?
Vastaus
Rikoslakiin lisätään säännökset, jotka määrittävät hankintojen valmistelusta ja kilpailutuksesta vastaavien henkilöiden vastuun ja mahdollisen kavallusvastuun. (Rikoslaki, uusi lisäys julkisiin hankintoihin)
Ilmoittajaan kohdistuvien vastatoimien kriminalisointi
Ongelman kuvaus
Ilmoittajaan kohdistuvista vastatoimista ei aina seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Esimerkki: Toimittaja irtisanoi työntekijän, joka oli ilmoittanut virheistä hankintaprosessissa.
Kysymys
Miten vastatoimet ilmoittajia kohtaan kriminalisoidaan?
Vastaus
Rikoslakiin lisätään rangaistussäännös vastatoimista ilmoittajaa kohtaan, vahvistaen ilmoittajansuojelun tehokkuutta. (Rikoslaki, uusi lisäys ilmoittajansuojeluun)
Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen hankinnoista (1398/2016)
Erityisalojen hankintalain poikkeavat menettelyt
Ongelman kuvaus
Erityisalojen hankintalaki mahdollistaa poikkeavia menettelyjä, jotka voivat olla vähemmän avoimia kuin yleinen hankintalaki.
Esimerkki: Energiayhtiö teki monen miljoonan euron laitehankinnan erityisalojen lakia soveltaen, jolloin tietoja hankintaprosessista ei tarvinnut julkaista samalla tavalla kuin yleisessä hankintalaissa.
Kysymys
Mitä tapahtuu erityisalojen hankintalailla?
Vastaus
Laki kumotaan ja erityisalojen hankinnat siirretään yleisen hankintalain piiriin, jolloin samoja avoimuus- ja kilpailusääntöjä sovelletaan kaikkiin. (Laki 1398/2016 kumotaan)
Kilpailulaki (948/2011)
Sopimusehtoihin perustuvat kilpailunrajoitukset
Ongelman kuvaus
Yleisiin sopimusehtoihin liittyvät käytännöt voivat luoda kartellimahdollisuuksia.
Esimerkki: Alan toimijat sopivat käyttävänsä samaa sopimusmallia, mikä esti uusia yrityksiä tarjoamasta innovatiivisempia ratkaisuja eri ehdoilla.
Kysymys
Miten aloite muuttaa kilpailulakia?
Vastaus
Kilpailulain muutoksella poistetaan säännökset, jotka mahdollistavat yleisiin sopimusehtoihin perustuvat kilpailunrajoitukset. (Kilpailulaki, muutos yleisiin sopimusehtoihin)
Työsopimuslaki (55/2001), Valtion virkamieslaki (750/1994), Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
Henkilöstölainsäädännön yhtenäistäminen
Ongelman kuvaus
Eri henkilöstöryhmät ovat eri lakien piirissä, mikä aiheuttaa epätasa-arvoa ja hallinnollista monimutkaisuutta.
Esimerkki: Kunnassa kahdella samankaltaista työtä tekevällä henkilöllä oli eri oikeudet ja velvollisuudet, koska toinen oli virkasuhteessa ja toinen työsuhteessa.
Kysymys
Miten henkilöstölainsäädäntö yhtenäistetään?
Vastaus
Virkalait kumotaan ja kaikki julkisen sektorin työntekijät siirretään työsopimuslain piiriin, julkista valtaa käyttävien erityissäännöksin. (Työsopimuslaki, muutos + virkalakien kumoaminen)
Korruptiontorjuntalaki (uusi)
Korruptiontorjuntayksiköt
Ongelman kuvaus
Kunnilla ja hyvinvointialueilla ei ole erillisiä yksiköitä korruption ehkäisyyn, mikä johtaa puutteelliseen valvontaan.
Esimerkki: Hankintapäätöksen teki viranhaltija, joka oli sukua yhdelle tarjoajista. Kukaan ei huomannut eturistiriitaa, koska erillistä korruptiontorjuntayksikköä ei ollut.
Kysymys
Miten uusi laki muuttaa tilannetta?
Vastaus
Korruptiontorjuntalaki velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet perustamaan korruptiontorjuntayksikön, jolla on pääsy kaikkeen tarvittavaan tietoon ja riittävät resurssit. (Korruptiontorjuntalaki 2 §)
Korruptiontorjunnan tehokkuuden mittaus
Ongelman kuvaus
Korruptiontorjunnan tuloksia ei mitata systemaattisesti.
Esimerkki: Kaupunki järjesti koulutusta eettisistä hankinnoista, mutta ei koskaan arvioinut, vähensikö se väärinkäytöksiä.
Kysymys
Miten korruptiontorjunnan tehokkuus varmistetaan?
Vastaus
Korruptiontorjuntalaki velvoittaa käyttämään PESTLE-malliin perustuvia mittareita ja julkaisemaan tulokset avoimesti. (Korruptiontorjuntalaki 6 §)
Laki tulotietojärjestelmästä (53/2018)
Tulotietojen merkitys korruptiontorjunnassa
Ongelman kuvaus
Korruption selvittämisessä tarvittavat tulotiedot eivät aina ole viranomaisten käytettävissä.
Esimerkki: Hankintapäätöksen tekijän läheinen sai toistuvasti sopimuksia samalta kunnalta, mutta tulotietoja ei voitu tarkistaa, jotta selviäisi mahdollinen lahjonta tai perusteeton etu.
Kysymys
Miten aloite parantaa pääsyä tulotietoihin?
Vastaus
Tulotietojärjestelmälakiin lisätään, että korruptiontorjuntayksiköillä on pääsy tarvittaviin tulotietoihin korruption estämiseksi ja tutkimiseksi. (Tulotietojärjestelmästä annetun lain muutos)
Hallintolaki (434/2003)
Esteellisyys ja lähipiirimääritelmä
Lähipiirimääritelmän puutteet
Ongelman kuvaus
Esteellisyyden arviointi voi jäädä liian suppeaksi, jos lähipiiriä ei ole määritelty riittävän laajasti.
Esimerkki: Hankintapäätöksen tekijä oli hallituksen jäsen yhdistyksessä, jolle myönnettiin suuri avustus. Tämä ei ollut nykyisen lain mukaan esteellisyysperuste, koska yhdistys ei ollut virallisesti “lähipiiriä”.
Kysymys
Miten lähipiirimääritelmä muuttuu?
Vastaus
Hallintolakiin lisätään, että lähipiiriin kuuluu myös tahot, joiden päätökset voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa viranhaltijan päätöksentekoon, pois lukien työttömyyskassan jäsenyys ilman muuta edunvalvontatehtävää. (Hallintolaki, esteellisyysmuutos)
Esteellisyyden laiminlyönnin rikosvastuu
Ongelman kuvaus
Esteellisyyden laiminlyönnistä ei aina seuraa konkreettisia seuraamuksia.
Esimerkki: Virkamies teki päätöksen, jossa hänen sukulaisensa yritys sai urakan, ja myöhemmin todettiin esteellisyys, mutta rikosoikeudellisia seuraamuksia ei voitu määrätä.
Kysymys
Miten esteellisyyden rikkominen sanktioidaan?
Vastaus
Hallintolakiin kirjataan, että esteellisyyden laiminlyönti on rikoslain virkavelvollisuutta koskevien pykälien ja vahingonkorvauslain perusteella sanktioitava teko. (Hallintolaki, esteellisyyden seuraamukset)
Ilmoittajansuojelulaki (1171/2022)
Soveltamisalan laajennus
Lainrikkomusten puuttuminen ilmoittajansuojelun piiristä
Ongelman kuvaus
Kaikkia merkittäviä lainrikkomuksia ei ole selkeästi sisällytetty ilmoittajansuojelun piiriin.
Esimerkki: Rakennusurakan virheistä ilmoittanut työntekijä ei saanut suojaa, koska rakennuslain rikkomukset eivät olleet yksiselitteisesti lain soveltamisalassa.
Kysymys
Mitä rikkomuksia lisätään ilmoittajansuojelun piiriin?
Vastaus
Lakiin lisätään rakennuslain, korruption ja rakenteellisen korruption rikkomukset selkeästi ilmaistuina soveltamisalaan. (Ilmoittajansuojelulaki, soveltamisalan laajennus)
Ilmoittajansuojan käytännön vahvistaminen
Ilmoittaminen sisäisissä kanavissa vs anonymiteetti
Ongelman kuvaus
Ilmoittajia voidaan painostaa käyttämään vain organisaation sisäistä kanavaa, mikä voi vaarantaa anonymiteetin.
Esimerkki: Työntekijä joutui ilmoittamaan väärinkäytöksistä työnantajansa järjestelmään, vaikka epäili, että johto voisi selvittää hänen henkilöllisyytensä.
Kysymys
Onko sisäisten kanavien käyttö jatkossa pakollista?
Vastaus
Ei, laki kieltää pakottamasta käyttämään organisaation sisäistä kanavaa ja sallii suoran ilmoituksen riippumattomalle viranomaiselle. (Ilmoittajansuojelulaki, sisäisten kanavien kielto)
Ilmoitusten käsittely ja päätökset
Ongelman kuvaus
Ilmoitusten käsittely voi viivästyä ja päätöksistä puuttua muutoksenhakuohjeet.
Esimerkki: Ilmoittaja odotti vuoden päätöstä, eikä hänelle kerrottu, miten päätöksestä voisi valittaa.
Kysymys
Miten ilmoitusten käsittelyä nopeutetaan ja päätöksiä selkeytetään?
Vastaus
Lakiin lisätään, että ilmoitukset on käsiteltävä viivytyksettä ja annettava kirjallinen, perusteltu ja muutoksenhakukelpoinen päätös, jossa kerrotaan käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot. (Ilmoittajansuojelulaki, käsittelyaikasääntö)
Ilmoittajan taloudellisten menetysten kompensointi
Ongelman kuvaus
Ilmoittajat kärsivät usein taloudellisia menetyksiä, jos heidät siirretään sivuun tehtävistään.
Esimerkki: Ilmoittaja siirrettiin muihin tehtäviin, joissa palkka oli pienempi, eikä hän saanut korvausta menetetystä tulosta.
Kysymys
Saako ilmoittaja jatkossa taloudellista hyvitystä?
Vastaus
Kyllä, laki takaa oikeuden hyvitykseen työkuormasta ja tulonmenetyksestä sekä oikeudelliseen tukeen. (Ilmoittajansuojelulaki, hyvitysoikeus)
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista (193/2000)
Ilmoittajansuojan arviointi viranomaiskanteluissa
Ongelman kuvaus
Oikeuskansleri ei aina arvioi, kuuluuko kantelu ilmoittajansuojelulain piiriin.
Esimerkki: Henkilö teki kantelun viranomaisesta, mutta asia jätettiin tutkimatta ilman, että arvioitiin sen liittymistä ilmoittajansuojeluun.
Kysymys
Miten kantelut käsitellään jatkossa?
Vastaus
4 §:ään lisätään, että oikeuskanslerin on arvioitava, täyttääkö kantelu ilmoittajansuojelulain edellytykset ja käsiteltävä se sen mukaisesti. (Oikeuskanslerilaki 4 §)
Kanteluiden osapäätökset
Ongelman kuvaus
Osittain käsiteltyihin kanteluihin ei aina anneta selkeää päätöstä.
Esimerkki: Kantelu jaettiin kahteen osaan, joista vain toinen sai päätöksen, mikä jätti ilmoittajan epävarmaksi toisen osan kohtalosta.
Kysymys
Miten osittain käsitellyt kantelut dokumentoidaan?
Vastaus
Lakiin lisätään, että jokaisesta kantelun osasta on annettava erillinen päätös, jossa ilmoitetaan muutoksenhakukeinot. (Oikeuskanslerilaki 4 §)